Kesä on vihdoin täällä!

Mun mielestä eilen oli ensimmäinen päivä, kun tuntui ihan oikeasti siltä että nyt on kesä. Mulla oli lämmin, ja yhdessä vaiheessa jopa kuuma! Ja ihanaa vapaapäivää kyllä osasi taas arvostaa kuuden työpäivän jälkeen. Perjantaina oli Teemun veljen synttärit, ja me juhlittiin niitä eilen brunssin merkeissä. Teemun veljelle ei ollut kerrottu mitään määränpäästä, vaan ovela anoppi oli järjestänyt kaiken ja onnistui myös pitämään yllätyksen salassa loppuun saakka. Kun ajeltiin kohti Eiranrantaa ja Cafe Carusellia, ehti tulla jo vihjailua risteilystä lähtien. Olympiaterminaalin kohdalla ei sentään kaarrettu vasemmalle, vaan jatkettiin Eiranrantaan, missä Cafe Carusel sijaitsee upealla paikalla ihan meren rannalla.

Voin lämpimästi suositella Carusellin aamiaisbrunssia, sillä kohtuullisen hintansa lisäksi tuo oli myös sisällöltään oikein toimiva. Itse tykkään syödä aamuisin raikkaasti, niin ettei aamupalasta jää hirveän raskas fiilis. Sen takia en ole koskaan ollut ns. englantilaisen aamiaisen ystävä, missä aamu aloitetaan munalla, pekonilla ja pavuilla. Muutenkin vähän jotenkin vierastan lämmintä ruokaa aamupalana. Carusellin aamiaislautanen oli ihanan raikas ja kevyt, ollen samalla myös hyvin täyttävä.

Brunssilta suunnattiin nauttimaan kesäisestä ilmasta, ja käytiin pelaamassa kierros minigolfia. Mä olin siinä itseasiassa aika luonnonlahjakkuus, ja tulinkin toiseksi häviten Teemulle vain viisi pistettä! Ja kuvista päätellen mä oon ollu pyörimässä Eiranrannassa ihan keskenäni, enkä viiden hengen porukassa... :D




Kesä ja jäätelö. <3 Käytiin vielä nappaamassa Helsingin jäätelötehtaan jäätelökojusta neljän euron jäätelöpallot. Ja katsokaapa tuota palloa! Siis kerrankin jäätelökioskista saa rahoilleen vastinetta, sillä yleensä pallosta saa pulittaa naurettavan summan ja koko on ehkä kolmasosta tuosta.

Ihana vapaapäivä päätettiin ystäväpariskuntien kanssa nauttien mainiosta seurasta, ruuasta ja juomasta pikkutunneille saakka. Lotta ja Elias oli tehnyt nälkäisille herkullisen ruokaisan salaatin, ja raikkaat jälkkäriyllätykset vielä lisäksi. Pakko taas todeta, että mulla on oikeasti ympärilläni aivan mahtavia ihmisiä, joista saan olla niin kiitollinen. Kiitos toverit, otetaanhan taas pian uusiksi? (;

Voin ilokseni kertoa, että kesäfiilis ei kadonnut tänään minnekään. Edes työpäivä pienessä väsymyksessä ja uupumuksessa ei mun fiilistä lannistanu, vaan heti töiden jälkeen lähettiin tuon miehekkeen kanssa parin tunnin pyöräreissulle. Aivan mahtavaa, että valoisaa aikaa ja aurinkoa vaan riittää vielä pariksi tunniksi vaikka tulisi töistä kotiin vasta seitsemältä! Olenko muistanut mainita miten paljon rakastankaan kesää? <3

Juhannustaikoja

DIY: sohvapöytä parvekkeelle

Heissan! Tuossa pari postausta sitten kirjoittelin tosiaan pienestä projektinpoikasesta, jota olen väsäillyt. Kyseessä oli siis pöytä meidän parvekkeelle. Aluksi koitin metsästää sopivan kokoista pöytää huonekaluliikkeistä, mutta sopivaa ei tullut vastaan. Ja muutenkin tuntuu, että kaikki ulkokalusteet myydään setteinä, joihin kuuluu sohvat, tuolit ja pöydät. Näppäränä tyttönä päätin siis tehdä pöydän itse. Miten hanakalaa se muka voisi olla? Note to self: Ei ihan yksinkertaista.

Päätin tehdä pöydän kuormalavoista, lähinnä siksi, että ne ovat ilmaisia. :D Monet yritykset toki kierrättävät lavojaan, mutta useille ne ovat ihan jätetavaraa, ja antavat ne mielellään kiertoon. Lavoja on olemassa erikokoisia, joten lava on hyvä valita omien tarpeiden mukaisesti. Meidän lavat osoittautuivat tarkemmalla tarkastelulla luultua isommiksi, mutta eipä hätiämitiä. Heikki sahaili lavoista sopivan kokoiset mun toiveideni mukaan. Kokoa oli vähän vaikea arvioida, kun väsäsin pöytää ulkona ja kannoin vasta valmiin lopputuloksen parvekkeelle. Valmis pöytä osoittautui kuitenkin juuri sopivan kokoiseksi meidän tarpeeseen!

Meidän parvekkeella pöytä toimii sohvapöytänä, eli kaksi kuormalavaa päällekkäin osoittautui hyväksi korkeudeksi. Muokkailtiin tuota alempaa lavaa sen verran, että väännettiin "turha" keskipalkki alhaalta kokonaan pois. Näin pöydästä tuli vähän ilmavampi ja mun mielestä se näyttää oikeastaan paremmalta noin. Sitten sudittiin pari kerrosta valkoista ulkomaalia lavojen pintaan. Maalaaminen oli tässä se aikaavievin osuus, kun maalattavia pintoja ja välejä oli lukuisia, ja maalin täytyi antaa kuivua yön yli kerrosten välissä.

Halusin vielä lisätä pyörät pöydän alle, että pöytää on helppo liikutella parvekkeella. Sen paikka kun on virallisesti tuossa sivussa, parvekkeen ovea vastapäätä. Pöytä on sitten helppo siirtää lähemmäs sohvaa, kun haluaa asettaa siihen jotain syötäviä tai juotavia. Näin parvekkeesta ei tule liian ahtaan tuntuinen, mitä se ehkä olisi, jos pöydän sijoittaisi kokoaikaisesti tuohon kulmasohvan eteen.

Mitäs muuten tykkäätte meidän parvekkeen ilmeestä tällä hetkellä? Ihana iso kulmasohva on (ylläriylläri) Ikeasta. Tämä on ehdottomasti paras ratkaisu meidän parvekkeelle, sillä kulmittaiselle sohvalle mahtuu useampikin istumaan. Sohvan ollessa noin pitkä, siinä pystyy myös hyvin makaamaan ja ottamaan aurinkoa. ;) Jätettiin tarkoituksella käsinojat kokonaan pois, mikä tuo jälleen avaruutta ja helpottaa sohvan lähestymistä myös tuolta oven suunnalta. Käsinojat eivät näin ole rajoittamassa missään kohtaa. Mä vaan niiin rakastan tuota meidän löhönurkkausta! <3

Musta oli ihanaa saada myös vihdoin kasveja meidän parvekkeelle, sillä viime kesänä ei ehditty niitä lainkaan hankkia. Parveke jäi myös kaikessa siinä muutto- ja sisustustohinassa vähän varjoon ja taka-alalle, ja olikin aika ankeassa kunnossa. Mutta nyt sitä ei tunnistaisikaan enää samaksi parvekkeeksi, ja olen onnellinen että voin nyt kesällä laajentaa meidän olkkaria tuonne parvekkeen puolelle. Mulla ois vielä yksi ihana ruukku odottelemassa istutuksia, joten saapi nähdä mitä mä siihen keksisin. Ja katsokaa, meidän ensimmäinen oma tomaattikin alkaa pian olemaan kypsä!

Onhan tuossa kieltämättä pientä muutosta tapahtunut. Uskokaa tai älkää, mutta ainoa kuva vanhalta partsilta taitaa oikeasti olla tuo vanhojen parvekekalusteiden myynti-ilmoitusta varten otettu kuva. Ehkäpä sielä tänä kesänä tulee vietettyä hitusen enemmän aikaakin, kun onhan tuo viihtyvyys nyt aivan toista luokkaa.

Me muuten varattiin huomiseksi pieni extempore getaway! Okei, me suunnataan niinkin kauas kuin Tallinnaan, eli näitä ihania hyytäviä kelejä ei valitettavasti hirveästi karkuun päästä. Silti mukava tehdä välissä taas vähän jotain erilaista ja arjesta poikkeavaa. Sormet ristiin ettei toi tuuli ois ihan järkyttävä!

Kepeä kukkakimono

Heissan ihanaiset ja terveisiä sairasvuoteelta! No ei, suht hyvissä voimissa täällä ollaan, mitä nyt kurkku vähä yrittää ärhennellä. Kymmenen kuppia teetä ja totaalisohvalepo ovat kuitenkin tehneet tehtävänsä, ja alkaa olokin jo helpottaa. Luulen selviäväni huomisesta työpäivästä, onhan mulla sitten kuitenkin kolme päivää vapaata aikaa huilia. :)

Tässä olisi teille asua kuluneelta viikolta. Meno oli melko tuulista, mutta ainakin silloin oli edes suht lämmintä. Miten paljon voikaan pientä ihmistä raivostuttaa tämä sää? Ensin kesää odotetaan vähintään puolivuotta, ja sitten tässä on se mitä sieltä tulee. Kiitos ja näkemiin sanon minä. Niin paljon kun Suomea rakastankin, niin pikkuhiljaa joku Dubai alkaa vaikuttaa hieman suotuisammalta asuinpaikalta ainakin säätilojen suhteen. Noh, toivotaan että pyörrän puheeni heinäkuussa, ja pääsen hehkuttelemaan Suomen kesää. (We'll see about that...)

Päälle valikoitui tuolloin Cubuksesta bongaamani ihanan kesäinen kukkakimono. Kyseinen yksilö oli sen löytäessäni, ainakin sillä hetkellä viimeinen kappale, joten en pitkään empinyt päätöksen kanssa. Tämä paita on helppo heittää hartioille, jos kaipaa vähän pelkkää toppia peittävämpää asustusta. Tämä on kuitenkin ohuutensa ansiosta niin passeli kesäkeleihin, kulkee vaivattomasti mukana ja on helppo laittaa välissä laukkuun tai kaivaa sieltä esiin tarpeen tullen. Ja tämä olisi varmasti aivan ihana myös rannalla bikinien kaverina!

Asiasta kukkaruukkuun. Millähän ilveellä mä saisin raahattua itseni kampaajan penkkiin? Laiskuuden huippu taitaa olla se, ettei millään saa varattua itselleen kampaaja-aikaa. Ja osasyyllisenä taitaa olla myös tämä mun hieman ailahtelevainen mieleni. Välillä tekee mieli tehdä jotain tosi radikaalia tämän tukan kanssa ja välillä taas pelkkä latvojen tasoitus tuntuu ihan hyvältä idealta. Lähiaikoina mulla on mennyt sen verran hermo pitkiin hiuksiin, että joku ylipitkä polkka kuulostaisi varsin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Voisin ottaa tavoitteksi ehtiä kampaajalle tän kesän aikana. Tai sitten kuljen onnellisesti hiukset sotkunutturalla siihen saakka että tukka putoaa päästä.

Pliis, saavu kesä luoksemme! <3

Pikakuulumiset viikonlopulta

Hei vaan pitkästä aikaa! Mun päivät on taas vilisseet ohi hirveellä sykkeellä. Muun muassa yhden pikku projektin kimpussa on tullut hääräiltyä tovi jos toinenkin, ja valmis lopputulos tullaan varmasti piakkoin täälläkin näkemään.

Perjantaina vietettiin ihanien naisten kanssa kesän ensimmäistä piknikkiä. Saatiin vihdoin aikaiseksi nähdä porukalla, jonka viime tapaamisesta on vuosia. Ja mulla oli ihan älyttömän ihana ilta! Natsku on myös mun blogin innokas lukija, joten voisinko melkeen pitää tuota mun ensimmäisenä pikkuruisena lukijatapaamisena? ;D Ehkä ainakin melkein... (;

Käytiin myös veljen kanssa leffassa katsastamassa uusi Jurassic Park. Luin Nyt-liitteen arvostelun elokuvasta tänään, eikä voisi oikeastaan olla identtisempi omamme kanssa. "Perus Jenkkipaskaa", totesi Miko, mutta tultiin yhdessä siihen tulokseen, että katsottava. :D En jaksa nyt sen tarkemmin paneutua, kun tosiaan Nytissä ilmeni juuri meidänkin mielipide.
Mahdanko ikinä tottua siihen, että tuo mun 'pikku'veli huitelee sielä yli 180cm. Kai se on vaan hyväksyttävä, ettei se veli enää olekaan niin kovin pieni, ainakaan ulkoisesti.

Lauantainakin kilisteltiin skumppalaseja, kun töiden jälkeen suuntasin vanhempien luokse grillaamaan. Syy; uusi paviljonki saatiin kasattua ja pystytettyä etupihalle. Ei sitä aina tarvitse niin ihmeellistä syytä juhlimiseen! ;D

Nyt kun tuosta parin päivän hairahduksesta lämpötiloissa on selvitty, on taas hyvä palata takaisin todellisuuteen. Kaupanteon kannalta tällainen nonstop sade on kyllä aika täydellinen, mutta juhannussuunnitelmia tehdessä ei niinkään. Pitäskö tässä alkaa suunnittelemaan pakoa lämpimään vai mitä...?

Jokos te muuten olette ehtineet lyödä juhannussuunnitelmat lukkoon? Kutsuuko kesämökki vai jäättekö viettämään keskikesän juhlaa kaupunkiin? :)

Mallikuvausta, ihoanalyysi ja pieni mökki pellolla

Eilen vieteltiin vähän erilaista ja toiminnantäyteistä maanantaita. Aamuksi oli laitettu kello soimaan, että ehditään kymmeneksi Kalasatamaan seurailemaan mulle vähän vieraampia touhuja. Rakas kummipoika oli ensimmäisissä mainoskuvauksissaan, ja koko homma olikin varsin jännittävää, tosin tätiä taisi jännittää enemmän kuin reipasta ja aina iloista Antonia. Meno oli tosiaan vauhdikasta, ja pienen miehen lisäksi äiti ja täti pääsi myös hommiin ja hikoilemaan, kun yritettiin pysyä tuon astetta innokkaamman ja kiireisen tyypin perässä. <3

Kalasatamasta matka jatkui keskustaan, jossa parkkipaikan löydyttyä käytiin ohimennen myös paikantamassa meidän lukko rakkauden sillalta. Sielä se edelleen killui, paraatipaikallaan!

Keskustassa hengailuun oli tosiaan ihan syynsäkin, sillä sain tulevalta anopilta lahjakortin ihoanalyysiin SiluettiSpahan. Siluetti sijaitsee ihan loistavalla paikalla pohjoisespalla, ihan keskustan sykkeessä. Selviydyttiin Antonin kuvauksista sen verran ajoissa, että ehdittiin vielä ennen analysointia käymään kahvilla Aschanissa.

Jumalaisia palleroita suoraan taivaasta! Tai suoraan Havaijilta. Nää bubbiessit oli mulle ihan täysin uusi juttu, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseessä on kuorrutettu, käsin syötävä jäätelö. Ja voi herranjestas voiko joku oikeasti olla näin älyttömän hyvää? Meidän suloiset palleroiset oli passionhedelmä ja vadelmainen valkosuklaa ja voi apua se oli rakkautta ensipuraisulla. Seuraava ajatus oli, että miksei näitä myydä kaupassa?? Seuraava ajatus; voikohan näitä valmistaa itse? Ja vastaus on itseasiassa että voi! Joten seuraava juttu joka lähtee kokeiluun, on nämä taivaalliset Bubbiessit.

Mielestäni Espan alue on yksi kauneimmista paikoista Helsingissä kesäisin. Syy voi olla osittain siinä, että Espan seutu on melko epäsuomimaista vyöhykettä. Espalla tuntuu enemmän sellaista keskieurooppalaisen vanhankaupungin tuntua.

Ja hei tuossa ainokaisessa, vajavaisessa ja ylivalottuneessa asukuvassa näkyy yksi vaatekaapin uusista tulokkaista. Bongasin tuon höyhenen keveän ja ohuen paitapuseron BikBokin aleista, ja olin aika onnellista tyttöä, kun paidassa komeili -50% lappu. Ja ei kun kassan kautta kotia. Paidassa on ihana kuosi ja väri, joka ei oikein ehkä pääse tässä oikeuksiinsa. Täydellinen vaate kesään!

Tuntui hassulta astua pois Pohjoisesplanadin hälinästä, matkustaa hissillä kuudenteen kerrokseen, ja astua ulos aivan kuin toisessa maailmassa. Kiireestä ja hälinästä ei ollut ylhäällä tietoakaan, vaan minut vastaanotti seesteinen ja rauhallinen tunnelma erittäin ystävällisellä asiakaspalvelulla maustettuna.

Ensimmäisenä astuessani sisään, minulle tarjottiin pehmoiset tohvelit jalkaan, ja ohjattiin istumaan odotustilan pehmeille sohville. Hetken päästä sain täytettäväkseni esitietolomakkeen, sekä kupillisen lattea. Pian hoitaja pyysi minut seuraamaan hoitohuoneeseen.

Ihoanalyysi tehtiin laitteella, johon asetettiin otsa ja leuka, ja se räpsi muutaman kuvan kasvoista. Kuvien oton jälkeen hoitaja analysoi kuvia ja niissä näkyviä ihomuutoksia tai -vaurioita kuva kuvalta asiakkaan kanssa. Ihon eri piirteitä verrataan myös prosentuaalisesti muihin saman ikäisiin, mistä saa myös vähän osviittaa, onko ihon tila parempi vai huonompi kuin muilla saman ikäisillä keskimäärin. Analyysistä sai selville rypyt, epäpuhtaudet, syvät ja ihon pinnassa olevat läikät ja ihomuutokset, UV-vauriot sekä laajentuneet ihohuokoset. Ja voi miten mielenkiintoista kaikki tuo info olikaan! Oma ihoni on kuitenkin käynyt läpi melko ärhäkän aknen, ja tähän peilaten se on jo pelkästään aknen jäljiltä katsottuna erinomaisessa kunnossa. Kyllä tuollaista on aina aika mukava kuulla omista kasvoista, jotka ovat kuitenkin aika olennainen osa meitä.

Mun ihosta selvimmin esillä ovat auringon vaikutukset, ja ne ah-niin-ihanat pisamat jotka pelmahtaa kasvoille viiden auringossa vietetyn minuutin jälkeen. Ne ovat kuitenkin osa mua, eikä hoitajakaan ollut yhtään huolestunut niistä. Mitään syvempää vauriota mun kasvoille ei ole syntynyt, ja näin myös mahdollisuus altistua ihosyövälle on varsin pieni. (Tämäkin oli niin lohduttavaa tietoa!) Kuvissa melko tummana kaarena näkyi mun ihan yläotsa, joka pääsi kärvähtämään Kroatiassa. Hauskaa, että ei sitä tietenkään paljaallaa silmällä enää erota, mutta erikoiskameroilla katsottuna erottuu selkeästi tummempana kaistaleena. Muistakaa siis ihmiset suojautua riittävästi auringolta! Varsinkin poskipäät ottaa tehokkaasti osumaa, kun aurinkolasit vielä heijastavat niihin auringonvaloa tuplatehokkaasti. Hoitaja kertoi, että minimi suojakerroin suositus kasvoille on SK30, ja mieluiten ihan SK50. Hän totesi itsekin, että se olisi ideaalia, mutta eihän kukaan sitä tietenkään noudata, koska lähes kaikki tavoittelevat kuitenkin edes kevyttä päivetystä värittömyyden sijaan.

Summa summarum; ihollani ei ole mitään suurta hätää, ja se voi ihmeellisen hyvin aknetaustan huomioonottaen. Toki aina on riskinä sairastuminen aikuisiän akneen, mutta sekin on sellainen asia, mihin en voi oikeastaan itse juuri vaikuttaa. Ne asiat, mihin lähdettäisiin mun kasvoilla kiinnittämään huomiota, on pintakuivuus ja laajentuneet ihohuokoset. Tärkeää on siis hyvä kosteutus, sekä ei-alkoholipitoisen kasvoveden käyttö ihohuokosille. Pintakuivan ihon rakennetta pyritään myös hajottamaan esimerkiksi kuorinnalla, niin että ihoa saadaan puhdistettua ns. pintaa syvemmältä. Tähän hoitaja suosittelikin mulle timanttihiontaa, joka uudistaa ja puhdistaa ihoa hellävaraisesti.

Kävin itse "pelkästään" analysoitavana Siluetissa, mutta voin vain kuvitella miten ihana paikka on mennä ihan oikeasti käsiteltäväksi vaikkapa kasvohoitoon tai minulle suositeltuun timanttihiontaan. Tämä ei varmasti jäänyt viimeiseksi vierailukseni SiluettiSpassa, sillä kokemus oli erittäin mieluinen. Sain Siluetissa osakseni asiantuntevaa, ystävällistä ja kaikin puolin arvostettavaa asiakaspalvelua, ja pääsin rentoutumaan rauhallisessa tunnelmassa, sekä sain lisäksi mukaani loistavaa faktaa ja ohjeita oman ihoni hoitoa varten.

Ihoanalyysini aikana uhkaavat ukkospilvet olivat kerääntyneet Helsingin taivaalle. Ja kyllä saatiinkin niskaan aikamoiset vesilastilliset, kun lähdettiin ajelemaan kohti Mummin ja Äijän siirtolapuutarha mökkiä. Onneksi oltiin tajuttu aamulla napata sateenvarjo mukaan, minkä suojissa juostiin parkkipaikalta mökin pihaan.

Kirjoittelin teille myös viime vuonna meidän Mummin ihanasta pienestä siirtolapuutarhasta Minimökillä -postauksessa. Fiilikset paikasta eivät ole vuodessa muuttuneet mihinkään, vaan rakastan tuon paikan tunnelmaa edelleen yli kaiken. Mummi ja Äijä hoitavat pientä maatilkkuaan niin suurella rakkaudella, ettei siinä voi muuta kuin ihastella kunista lopputulosta, jossa heidän kädenjälkensä näkyy kaikkialla. Tänä vuonna mökillä on edessä vähän suurempaa operaatiota, kun veljeni on palkattu maalaamaan kaikki mökin ulkoseinät. Tuo on yksi niistä paikoista, joista mut löytää varmasti vielä useaan otteeseen kesän aikana. <3 Taas meillä vierähti kuusi tuntia kuin hujauksessa, ja pidempäänkin olisi viihtynyt.

Kun me illalla sitten lopulta oltiin ajelemassa kotia kohti, Teemukin totesi että tuntuu siltä että tänään on ehditty tehdä vaikka mitä. Ja niin me kyllä ehdittiinkin! Juuri tällaisia, tapahtumarikkaita ja touhuntäyteisiä päiviä toivon lisää kesääni. Niin, että ehtisin viettää mahdollisimman paljon aikaa mulle rakkaiden ihmisten kanssa. :)